YleisAvain

Autovero

Autoverolaskuri     

Autojen verotusarvot     


Mikä on autovero?

Vero, joka autosta ja moottoripyörästä on maksettava ennenkuin sen saa ensimmäisen kerran rekisteröidä Suomeen.

Uuden ajoneuvon autoveron määrä on 28% ajoneuvon verollisesta, ohjeellisesta kuluttajahinnasta pienin vähennyksin. Lisäksi auton kokonaishinnasta maksetaan 22% arvonlisävero.

Suomessa uuden auton kuluttajahinnasta on veroa yhteensä yli 42%.

Näillä sivuilla lisäksi:

  Autoverolaskuri
  Autojen verotusarvot
  Auton haku EU:sta
  Saksa-Suomi autosanasto

Dokumentteja:

  Kirje kansanedustajille 2002
  Autoverolaki
  Komission autoverosivu
  Selvitys 2002/858
  Komission strategia
  Ryhmäpoikkeusasetus
  Ratkaisuehdotus C-101/00
  Tuomio C-101/00
  KHO tuomio 2002/T767
  KHO pyyntö 2002/T2417
  KHO tuomio 2002/T3318
  Komission kirje 2002/12/17
  VM Tiedote 139/2002
  VM Tiedote 143/2002
  Lakiesitys 2002/12/30
  Komission tiedote IP/03/107
  Hallitus vastaa komissiolle
  HAO tuomio 03/0109/7
  Tuomio C-232/01
  Tuomio C-365/02
  Lakiesitys HE 147/2007

Muita sivustoja:

  Autoliitto
  Tuulilasi
  Ajovalo
  MMAF
  AKE
  Tulli
    

Autoverorintamalla tapahtunutta:


Autoverolakiesitys läpi eduskunnassa
2007/12/04

Autoverolakiesityksen käsittely eduskunnassa on loppusuoralla. Käytännössä esitys on hyväksytty, koska se on läpäissyt valiokuntakäsittelyn sekä ensimmäisen äänestyksen täysistunnossa.

Ensi vuoden alusta siirrytään henkilöauton valmistajan ilmoittaman polttoaineenkulutuksen mukaan määräytyvään autoveroprosenttiin. Tosin sanoen autoa ostettaessa maksetaan hankintavero auton oletettujen, tulevaisuudessa aiheutuvien hiilioksidipäästöjen perusteella. Sillä paljonko autolla aiheutetaan päästöjä - eli ajetaan - ei ole veron määrään vaikutusta.

Laissa on seuraavat, ilmiselvät ongelmat:

  • Korkeimman hallinto-oikeuden antama päätös käytettynä tuotavista autoista perittävästä autoverosta heitetään romukoppaan. Yhdessä yössä käytäntö muuttuu niin, että käytettynä tuotavasta saakin periä enemmän autoveroa, kuin vastaavasta jo Suomessa rekisteröitynä olevan, käytetyn auton arvossa on autoveron osuutta jäljellä. Tämä johtaa toisessa EU-maassa rekisteröityjä autoja myyvän autokauppiaan tuotteiden syrjimiseen Suomessa rekisteröityjen autojen myyjään verrattuna. Todennäköisimmin tämän iänikuisen asian tulkinta testataan taas kerran EY-tuomioistuimessa.
  • Ennen vuotta 2001 käytettynä tuotavien veroprosentti jää epäselväksi, sillä laissa tai sen perusteluissa ei sanota, että tullin pitää laskea näiden autojen veroprosentti painon mukaan, kun verovelvollinen ei muuta esitä.
  • Lakiesitystä esitellessään valtiovarainministeri kehui, kuinka hieno, täysin lineaarinen veroprosenttiasteikko siinä otetaan käyttöön. Näin kun ei synny veroportaita, joiden äärireunasta kansalaiset pyrkisivät ostamaan autonsa. Silti laissa on mielivaltainen veronkorotuskerroin 1,5, jota sovelletaan painopohjaisessa verotuksessa, kun teho/massasuhde ylittää mielivaltaisen rajan 0,15.
  • Museoautojen autoveron määräytymisestä ei säädetä laissa erikseen. Tämä on ongelma on ollut autoverolaissa vuodesta 2003.
  • Laissa ei määrätä, miten autovero palautetaan, kun auto viedään pois maasta. EU:n komissio vaatii Suomea toteuttamaan autoveron palautuksen. Esimerkiksi autojen maailmanluokan himoverottaja numero yksi, Tanska, on pystynyt toteuttamaan tämän reilun pelin vaatimuksen.


Uusi autoverolaki
2007/11/01

Valtiovarainministeriö on tehnyt lakiehdotuksen uudesta autoverolaista. Autovero määytyy auton hiilidioksidipäästöjen mukaan. Mikäli riittävää tietoa päästöistä ei ole, päästöt arvioidaan auton painon mukaan. Näin menetellään ennen vuotta 2001 rekisteröityjen autojen kohdalla. Keskimääräinen uudesta autosta perittävä autovero alenee noin kuudenneksen, joka on lakiesityksen positiivinen piirre. Autoverolain on tarkoitus tulla voimaan eduskunnan hyväksynnän jälkeen tammikuun alusta 2008.

Autoveron suuruus on pienipäästöisillä autoilla 10%, suuripäästöisillä 40% ja muilla tällä välillä. Veroprosentti on hiilidioksidipäästö grammoina jaettuna kymmenellä ja tulokseen lisätään neljä. Ennen vuotta 2001 rekisteröidyille lasketaan painon perusteella laskennallinen päästö. Urheilullisille autoille on lakiehdotukseen lisätty oma rangaistuskerroin. Niiden painoon perustuva laskennallinen päästö korotetaan 1,5-kertaiseksi. Urheilulliseksi katsotaan auto, jonka kilowatteina ilmaistun tehon ja kokonaismassan suhde on yli 0,15.

Tulli on julkaissut ohjeet veron määräytymisestä. Näyttää siltä, että EY-tuomioistuimen tuomiot koskien liian suuren autoveron perimisestä ovat taas päässeet unohtumaan. Tehokkaiden ja painavien, käytettynä tuotavien autojen veroprosentti nimittäin kasvaa ohjeen mukaan sellaisiin mittoihin, että niistä perittäisiin suurempaa veroa, kuin mitä vastaavissa Suomessa myytävissä autoissa on jäljellä.

Valtiovarainministeriö ja tulli nojaavat Unkarin EY-tuomiostuimelta saamiin päätöksiin asioissa C-290/05 ja C-333/05. Ne eivät kuitenkaan liity Suomen autoveroon, sillä Unkarissa oli kyse kokonaan uudesta rekisteröintimaksusta, joka ei perustu moottoriajoneuvon arvoon vaan ainoastaan maahantuotavan ajoneuvon teknisiin ominaisuuksiin. Unkarin rekisteröintimaksu oli EY-tuomioistuimen käsittelemissä tapauksissa noin 1600 euroa ja samansuuruinen niin käytettyinä tuoduille kuin uusillekin autoille.

Suomessahan autoja ja moottoripyöriä koskeva hankintavero on ollut käytössä vuoden 1958 alusta. Sen suuruus sekä laskentaperusteet vaihdellut useita kertoja lähes puolen vuosisadan olemassaolonsa aikana. EY-tuomioistuimen päätöksen perusteella Siilinin asiassa C-101/00 Suomen Korkein hallinto-oikeus kuitenkin päätti, että kannettavan autoveron määrä ei saa olla suurempi kuin samanlaisen jäsenvaltiossa aikanaan rekisteröidyn käytetyn ajoneuvon arvoon sisältyvä kyseisestä verosta jäljellä oleva määrä. Kyllähän uusia tapoja laskea uusien ajoneuvojen autoveron määrä voi esitellä, mutta miten ihmeessä yhtäkkiä vanhojen, jo maassa olevien autojen arvossa ollut autoveron osuus tästä muuttuisi?

Valtiovarainministeriö ja tulli tuntuvat kaivautuneen sen verran syvään poteroon, että EY- ja KHO-tuomioiden ylenkatsominen testataan varmasti tulevaisuudessa tuomioistuimissa, kuten käytäntö tuntuu aina autoverolain uuden version yhteydessä olevan.

Tullin tiedote

Lakiesitys HE 147/2007

Eduskunnan lähetekeskustelu


KHO kumoaa tullin arvonmäärityksen
2006/12/12

Korkein hallinto-oikeus on kumonnut tullin käyttämän tavan määrittää käytettynä tuodun auton verotusarvo. Tullihan on määrittänyt verotusarvon tilastotietojen perusteella. Tilasto pohjautuu autokauppojen antamiin samankaltaisten autojen pyyntihintoihin Suomessa.

KHO:n mukaan tilastoa saa käyttää vain verotusarvon määrittämisen apuna, ei ainoana perusteena. Verovelvollisen on myös voitava tarkistaa verotusarvon määräytymisperusteet, jotta hän voi tarvittaessa riitauttaa verotusarvon määräämisen oikeudessa. Tähän asti se on ollut mahdotonta.

Käytännössä verotusarvon määräämiseen ei jää muuta vaihtoehtoa, kuin käyttää kyseisen auton ostohintaa ensisijaisena perusteena. Tästä taas seuraa väistämättä autoveron määrän pieneneminen monen auton kohdalla, kun verotusarvo pohjautuukin todelliseen kauppahintaan vapailla markkinoilla eikä Suomessa puhalletun autoverokuplan nostamaan pyyntihintaan.

KHO:n päätös 2006:95


Veronpalautuksia luvassa
2006/05/05

Tulli on julkaissut mallisarjakohtaiset veroprosentit suosituimmille tuontimerkeille, jotka ovat BMW, Mercedes-Benz ja Volvo. Lisäksi mallisarjakohtaiset prosentit ovat saaneet myös Chrysler ja Jeep.

Mikäli verotettavalle autolle ei ole löydetty yksilöllistä veroprosenttia autoa verotettaessa, on silloin käytetty yleistä veroprosenttia joka on 29%. Mallisarjakohtaiset prosentit ovat useissa tapauksissa tätä edullisemmat.

Tulli korjaa nykyisen autoverolain voimaan tulon jälkeen tehdyt veropäätökset viran puolesta eli autoveron maksajan ei tarvitse tehdä tästä syystä erillistä valitusta. Jos mallisarjakohtainen veroprosentti on suurempi kuin aiemmin käytetty 29%, veropäätöstä ei tällöin muuteta. Tietoa veronpalautuksen aikataulusta osannee parhaiten kertoa autoveropäätöksen tehnyt tulli.

Tullin prosenttitaulukot


Suuren autoveromuutoksen aikataulu keskustelun aiheena
2005/11/28

Ylen MOT-ohjelmassa käsitellään tarvetta muuttaa autoverotusta. Ohjelmassa on mukana niin valtiota, autokauppaa kuin kuluttajiakin edustavia asiantuntijoita. Kukaan ei kiistä, etteikö autoverotuksen muutosta valmisteltaisi ja sellainen olisi tulossa. Verotus tulee todennäköisimmin muuttumaan siten, että hankintaa ei veroteta yhtä rankalla kädellä kuin nyt, mutta auton rekisteröitynä pitäminen on nykyistä kalliimpaa. Siihen, koska muutos tapahtuu, ei saada vastausta.

MOT-ohjelma


Käytettyjen henkilöautojen tuonti kasvatti suosiotaan suhteessa uusien ostamiseen
2005/01/12

Tulli on julkistanut tiedot vuonna 2004 tehdyistä veropäätöksistä ja Ajoneuvohallintokeskus vuoden 2004 ensirekisteröinneistä.

Uusia henkilöautoja rekisteröitiin 142642, kun vuonna 2003 ensirekisteröitiin 147405 autoa. Uusien henkilöautojen rekisteröinti väheni siis 3.2%.

Käytettynä tuotuja henkilöautoja verotettiin viime vuonna 32724 kappaletta ja toissavuonna 32924 kappaletta. Käytettynä tuotujen määrä on laskenut hieman, eli 0.7%.

Käytettynä tuotavien henkilöautojen keskimääräinen ikä nuoreni vuoden 2003 keski-iästä merkittävästi, eli 10.4%. Vuonna 2003 tuotu henkilöauto oli iältään keskimäärin vielä 9 vuotta 7 kuukautta, vuonna 2004 enää 8 vuotta 7 kuukautta. Käytettynä tuotavat henkilöautot siis nuorentavat Suomen autokantaa. Tilastokeskuksen mukaan henkilöautomme ovat keskimäärin noin 10 vuoden ikäisiä.

Tulli
AKE
Tilastokeskus


Autoverolakiin esitetään minimaalisia muutoksia
2004/10/28

Hallitus tuo autoverolain muutokset eduskunnan käsiteltäväksi perjantaina 29.10.2004. Muutokset vaikuttavat pakon sanelemilta porsaanreikien tukkimisilta, jotka muuttavat mahdollisimman vähän nykykäytäntöä.

Alla valtiovarainministeriön tiedote 125/2004:

"Muutoksia autoverotukseen

Kuusi kuukautta vanhaa autoa verotetaan käytettynä, kolmesta kuukaudesta alkaen keskimääräiseen arvonmuutokseen perustuva vähennys

Hallitus esittää, että ajoneuvo, joka on Suomeen tuotaessa ollut rekisteröitynä tai käytössä muualla kuin Suomessa vähintään kuusi kuukautta, verotettaisiin käytetyn ajoneuvon verotusta koskevien säännösten mukaisesti. Mainittuun ikärajaan saakka verotus perustuisi vastaavan uuden ajoneuvon veroon, jolloin kuitenkin vähintään kolme kuukautta rekisteröitynä tai käytössä olleelle ajoneuvolle myönnettäisiin verosta alennusta ajoneuvon ikään ja hintakehitykseen perustuvan järjestelmän mukaisesti. Vähennys perustuisi markkinatietoihin. Jos mallikohtaista tietoa ei ole, vähennys olisi 0,8 prosenttia kuukautta kohden.

Helpotusta rajatyöntekijän autoverotukseen

Hallitus esittää myös, että Suomessa vakinaisesti asuva henkilö voisi käyttää ulkomailla rekisteröityä ajoneuvoa verotta Suomessa väliaikaisesti työtehtäviensä hoitamiseen, kuitenkin enintään kolme vuorokautta kerrallaan. Veroton käyttö koskisi Suomessa asuvaa henkilöä, jonka työpaikka sijaitsee muussa valtiossa kuin Suomessa. Pelkkä työsuhde ulkomaiseen työnantajaan ei olisi tässä mielessä riittävää. Edellytyksenä olisi tosiasiallisen säännöllisen työskentelypaikan sijainti muualla kuin Suomessa.

Veroton käyttö rajoitettaisiin yksinomaan työntekijän työtehtävien hoitamiseen. Ulkomailla rekisteröityä ajoneuvoa ei siten edelleenkään voisi käyttää verotta matkoihin ulkomailla sijaitsevan työpaikan ja Suomessa sijaitsevan asuinpaikan välillä eikä myöskään muihin työntekijän omiin ajoihin Suomessa. Kunkin työtehtävän päätyttyä ajoneuvo tulisi viedä takaisin rekisteröintivaltioon. Työtehtävien hoitamiseen käytettävän ajoneuvon tulisi olla työntekijän ulkomaisen työnantajan omistuksessa tai hallinnassa. Veroton käyttö Suomessa ei olisi mahdollista ajoneuvolla, joka on merkitty ulkomailla rekisteriin väliaikaisesti ja jonka käyttö siellä perustuu siirtolupaan tai muuhun vastaavaan järjestelyyn.

Ennen ajoneuvon ensimmäistä käyttökertaa Suomessa siitä tulisi tehdä ilmoitus tulliviranomaiselle. Tämä olisi tarpeen valvonnallisista syistä verottoman ajoneuvon yksilöimiseksi ja erottamiseksi niistä ajoneuvoista, jotka tulee verottaa Suomessa tapahtuvan käytön perusteella. Tulliviranomaisen vastaanotetuksi vahvistama ilmoitus olisi oltava ajoneuvossa mukana, kun ajoneuvoa käytetään Suomessa.

Kolmen kuukauden ajolupasäännös jatkuu vuoden 2005 loppuun

Lisäksi hallitus esittää, että kolmen kuukauden ajolupasäännöksen voimassaoloa jatketaan vuoden 2005 loppuun. Säännöksen mukaan omaan käyttöön hankittua ajoneuvoa voidaan käyttää enintään kolme kuukautta ennen autoverotuksen toimittamista.

Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2005. Hallitus hyväksyi 28.10.2004 esityksen autoverolain muuttamisesta ja esitys annettaneen eduskunnalle presidentin esittelyssä 29.10.

Lisätietoja antaa vanhempi hallitussihteeri Heikki Kuitunen, puh. 09 160 33152."


Kommentti autoverolain nykytilasta
2004/10/18

Nykyinen autoverolaki on epäkelpo muun muassa seuraavista syistä:

  • Epätasapuolisuus. Suomeen muuttaville annetaan muuttoajoneuvon autoverosta 13450 euron huojennus. Toisinsanoen jos henkilö muuttaa Tukholmasta Helsinkiin, hän saa autoverosta 13450 euron alennuksen. Jos henkilö muuttaa Tampereelta Helsinkiin, hän ei saa autoveron alennusta. Onko tällainen käytäntö henkilöiden vapaata liikkuvuutta, kansalaisten tasapuolista kohtelua ja mahdollista sisämarkkina-alueella? EY-tuomioistuimen asiassa C-365/02 antaman tuomion mukaan KHO:n on nyt tulkittava, onko "[vero]kohtelun eroavaisuus perusteltua sellaisista objektiivisista syistä, jotka eivät liity asianomaisten henkilöiden asuinpaikkaan."
  • Vääristyneisyys. Ajoneuvon verotusarvo määritetään ei-avoimilla markkinoilla - Suomessa - rekisteröityjen ajoneuvojen myyntihintojen perusteella. Tällaisilla markkinoilla hinnat eivät määräydy vapaasti. Suomessa rekisteröityjen ajoneuvojen hinnoissa on Suomen valtion vuoden 1995 alusta saakka harjoittaman, EU:n perustussopimuksen vastaisen autoverotuksen aiheuttama vääristymä. Ajoneuvojen todellinen arvohan on niiden arvo avoimilla markkinoilla, esimerkiksi Saksassa tai Ruotsissa.
  • Kattamattomuus. EU:n sisämarkkinoiden toimivuus ei toteudu ainakaan tilanteessa, jossa Suomessa rekisteröity ajoneuvo vaihdetaan toisessa EU-maassa. Suomen valtiolla ei ole järjestelmää, jonka mukaan ulkomaille viedyn ajoneuvon autoveron ja sen ALV:n osuus palautetaan. EU:n komissio vaatii, että palautusjärjestelmä täytyy olla olemassa. Esimerkiksi Tanskan valtiolla tällainen järjestelmä on.
  • Monimutkaisuus. Lain toteuttaminen vaatii tullilta huomattavan paljon työtä käytettynä tuotavien ajoneuvojen verotusarvojen määrittämiseksi.
  • Epämääräisyys. Lain perusteella autoveron määrää ei voi kukaan laskea etukäteen, joten se vaikeuttaa suomalaisen ja muussa EU-maissa sijaitsevan ajoneuvon lopullisen hankintahinnan vertailua.
  • Mahdottomuus. Oikeudenmukainen verotusarvon määrittäminen on ainakin joissakin tapauksissa kokonaan mahdotonta. Esimerkkinä hyvin harvinaiset ajoneuvot, joiden hinta määräytyy täysin yksilökohtaisesti. Tulli ei ole asiantuntevin taho määrittämään tällaisen ajoneuvon hintaa.
  • Epäoikeudenmukaisuus. Laki ei ole EY-tuomioistuimen eikä KHO:n niinkutsutussa Siilinin asiassa antamien tuomioiden mukainen. Kun tulli ei tiedä käytetyn ajoneuvon todellista veroprosenttia, käyttää tulli veroprosenttina 29:ää. Tämä ei takaa, että veron osuus ei koskaan ylitä todellista osuutta. Tuomioiden mukaan tämä on taattava ilman, että verovelvollinen joutuu tekemään valituksen.
  • Laittomuus. Alle kuuden kuukauden ikäisenä tuotavasta ajoneuvosta maksetaan uuden ajoneuvon autovero lakiin tehdyn väliaikaisen poikkeuksen nojalla. Poikkeusta on jo kerran jatkettu vuoden 2004 ajaksi. EY-tuomioistuin totesi tuomiossaan asiassa C-101/01, että tällainen menettely on EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan (nykyisin EY 90 artikla) ensimmäisen kohdan vastainen.
Autoverolain säädännössä tehtyjen virheiden lisäksi virheitä tehdään myös toimeenpanovaiheessa. Ongelmia ovat:
  • Puolueellisuus. Käytetyn auton verotusarvon määritys perustuu ainoastaan autokauppiaiden kertomiin autojen myyntihintoihin, mutta ei lainkaan yksityishenkilöiden välillä tehtyjen kauppojen myyntihintoihin. Tämä johtaa suurempiin verotusarvoihin.
  • Ahneus. Tulli on käyttänyt 29% oletusarvoveroprosenttia myös sellaisissa tapauksissa, joissa todellinen - pienempi - veroprosentti on tiedossa.
  • Tyytymättömyys. Todennäköisesti suurimmasta osasta verotuspäätöksiä valitetaan tullille tai Helsingin hallinto-oikeuteen, jolloin autoverotuksen aiheuttama työmäärä ja kustannukset yhteiskunnalle kasvavat.
Tulevan autoverolain sisällöstä voidaan esittää seuraavanlainen konsensusarvio:
  • Autoverosta ei enää perittäisi arvonlisäveroa. Valtiovarainministeriön on ollut jatkuvasti vaikeampaa puolustella autoverosta perittävää arvonlisäveroa. Esimerkiksi EY-tuomioistuimen päätös asiassa C-387/01 Weigel ja Weigel asetti autoverosta perittävän arvonlisäveron kyseenalaiseen valoon.
  • Autoveron määrä alenisi. Nykyisin autoveron ja siitä perittävän arvonlisäveron määrä vaihtelee. Esimerkiksi uudella, 30000 euron hintaisella, bensiinikäyttöisellä ajoneuvolla autovero ja siitä perittävä arvonlisävero on nyt yhteensä 31.5% kuluttajahinnasta.
  • Ajoneuvon autoveron suorittaa ostaja. Nykyisinhän uuden ajoneuvon veron tullille suorittaa kauppias.
  • Uusien ja käytettyjen ajoneuvojen vero laskettaisiin samalla tavalla. Vain niissä tapauksissa, joissa käytettynä tuotavan ajoneuvon tunnettu veroprosentti olisi laissa mainittua pienempi, sovellettaisiin tunnettua veroprosenttia.
Suoraan hallitukselta ei autoverolain muuttamisen aikataulusta ole kuulunut mitään. Ajoneuvoveroon liittyvän keskustelun lopuksi valtiovarainministeri Kalliomäki sanoi eduskunnassa 23.9.2004: "Puhemies! Autovero jos jokin on sellainen verotuksen alue, jossa ei pidä vastata tuohon kysymykseen kyllä tai ei. Ylipäänsä ennakoiminen täältä voi aiheuttaa huomattavan suuria vaikutuksia muun muassa sitten ihmisten käyttäytymisen kautta verotuottoihin. Valitettavasti on niin, että autoveron osalta ei voi antaa mitään suoraa palautetta, onko joitakin muutoksia tulossa vai ei. Kun niitä tulee, ne tulevat sitten aikanaan, ja niin kuin aikaisemminkin, sitten eduskunta katsoo ne läpi."


Verotusarvotietokanta
2004/09/27

Näillä autoverosivuilla voi nyt tehdä hakuja tietokantaan, joka sisältää tullin tekemissä autoveropäätöksissä käytetyt autojen verotusarvot eli sovelletut vastaavien Suomessa myytävänä olevien autojen hinnat. Tietokannan avulla voi siis arvioida tuontiautosta perittävän veron määrää aiemmin tehtyjen verotuspäätösten perusteella.

Tietokannassa on tullin tekemät verotuspäätökset heinäkuusta 2003 heinäkuuhun 2004.

Autojen verotusarvot


Muuttoautosta perittävän autoveron laillisuus vahvistettu
2004/07/19

EY-tuomioistuin antoi päätöksensä asiassa C-365/02. Päätös oli odotettu, eli tuomarien päätös oli julkisasiamiehen aikaisemman ratkaisuehdotuksen mukainen. Suomi saa edelleen periä maahan muuttavan henkilön muuttovarana mukanaan tuomasta ajoneuvosta autoveroa. Laissamme tosin annetaan muuttoajoneuvon autoverosta korkeintaan 13450 euron huojennus.

Ratkaisu kokonaisuudessaan löytyy EY-tuomioistuimen sivulta.


Autoverosta perittävä vero todettu laittomaksi
2004/05/11

EY-tuomioistuin on tehnyt päätöksen asiassa C-387/01 Weigel ja Weigel. Päätöksen mukaan Itävalta ei saa periä autoverosta yksityiseltä tuojalta sellaista veroa, jota yrityksen ei tarvitse maksaa.

Harald ja Ingrid Weigel toivat molemmat vuonna 1996 Saksasta Itävaltaan auton. Valtio peri suomalaista autoveroa vastaavasta normiverosta veron, jota Itävallasta kutsutaan normiveron lisäosaksi. Lisäosa täytyy maksaa, mikäli autoverosta ei peritä arvonlisäveroa. Yritykset maksavat arvonlisäveron. Lisäosa on nyt todettu Eurooppaoikeudessa laittomaksi.

Suomessa autoverosta peritään vero, jota laissa kutsutaan arvonlisäveroksi. EY-tuomioistuin on kuitenkin todennut asian C-101/00 päätöksessään, että tämä vero ei ole arvonlisävero. Näinollen Itävaltaa koskevaa päätöstä voidaan soveltaa myös Suomeen. Suomessa yritys voi vähentää autoverosta maksamansa veron verotuksessa, yksityinen ei. Asia C-387/01 mainitaan myös Suomen Valtioneuvoston sivulla listalla, johon on koottu Suomea koskevat ajankohtaiset asiat EU-tuomioistuin- ja valvontamenettelyssä ja Suomen hallituksen asiamiehet E. Bygglin ja T. Pynnä esittivät tuomareille hallituksen kannan.

On todennäköistä, että autoverosta kannettavan veron suhteen tehdään lakimuutos. Tämän seurauksena yritykset eivät voisi enää vähentää veroa, jonka yksityinen joutuu maksamaan. Menneisyyttä ei silti voida muuttaa, joten EY-tuomioistuimen päätöksen seurauksena kaikkien käytettynä maahantuodusta ajoneuvosta vuosien 2001, 2002, 2003 ja 2004 aikana autoveroa ja siitä perittyä veroa tullille maksaneiden yksityishenkilöiden kannattaa tehdä valitus Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksessa kannattaa viitata EY-tuomioistuimen päätökseen C-387/01 Weigel ja Weigel sekä vaatia tullia maksamaan autoverosta perityn arvonlisäveron täysimääräisenä korkoineen takaisin.

Asiasta löytyy lisätietoa Tuulilasin sivulta ja suomalaisen Auto Bild -lehden numerosta 5/2004.

Ohjeita valituksen tekemiseen löytyy Tullin sivulta.


KHO ei antanut tullille valituslupaa
2004/04/21

Hallinto-oikeuden päätös autoverolain soveltamisesta muuttoautojen kohdalla on nyt lainvoimainen, sillä Korkein hallinto-oikeus ei antanut valituslupaa.

Hallinto-oikeuden päätös määrää tullin noudattamaan EY-tuomioistuimen päätöstä C-101/00 autoveron suuruuden määrittämiseksi. Lisäksi autoverolaissa myönnettävä muuttoautovähennys on tehtävä autoveron määrästä. Tämä vähentää merkittävästi hintavista muuttoautoista perittävän veron määrää.

Mikäli olet tuonut muuttoauton vuosina 2001, 2002, 2003 tai 2004 ja siitä on peritty autoveroa, kannattaa ehdottomasti tehdä valitus Helsingin hallinto-oikeudelle.


Muuttoautojutun häviö todennäköinen EY-tuomioistuimessa
2004/03/04

EY-tuomioistuimen julkisasiamies on antanut ratkaisuehdotuksen asiassa C-365/02. Ratkaistavana oleva asia koskee muuttotavarana Suomeen tuotavien ajoneuvojen autoverotusta. EY-tuomioistuin on kallistunut Suomen valtion tulkinnan kannalle. Ratkaisuehdotuksen mukaan muuttoajoneuvoista saa kantaa autoveron. Lopullinen tuomio todennäköisesti noudattaa nyt annetun ratkaisuehdotuksen linjaa.

Ratkaisuehdotuksen ydinkohta on: "Luonnollisten henkilöiden henkilökohtaisen omaisuuden lopullisessa maahantuonnissa jäsenvaltiosta sovellettavista verovapauksista 28päivänä maaliskuuta 1983 annetun neuvoston direktiivin 83/183/ETY 1artiklaa on tulkittava niin, että se ei ole esteenä sellaisen autoveron kaltaisen veron kantamiselle, joka on suoritettava yhdestä jäsenvaltiosta toiseen jäsenvaltioon muuttotavarana tuotavista moottoriajoneuvoista."

Koko ratkaisuehdotus


Muuttoautojen kohtelu käsittelyyn EY-tuomioistuimessa
2004/01/12

Muuttotavarana Suomeen tuotuihin ajoneuvoihin kohdistuva verotus on EY-tuomioistuimessa suullisessa käsittelyssä tammikuun 15. päivänä. Asian tunnus on C-365/02.

EY-tuomioistuin


Vuoden 2003 lopulla verotettu jo yli 44000 käytettynä tuotua ajoneuvoa
2003/12/16

Tulli julkaisi tilastot lokakuussa ja maaliskuussa verotettujen ajoneuvoista ja niiden verotusarvoista. Lisäksi julkaistiin yhteenveto vuodesta 1997 vuoteen 2003 käytettynä verotettujen ajoneuvojen määristä. Vuonna 2003 tammikuun alusta marraskuun loppuun veropäätöksiä on tehty jo 44296, eli käytettynä maahantuotujen ajoneuvojen määrä näyttää olevan ennakkoarvailuja suurempi. Veropäätösten määrä ei suoraan tarkoita samana vuonna maahantuotujen ajoneuvojen määrää, koska viime vuoden lopulla tehtyjä autoveroilmoituksia on käsitelty alkuvuonna ja toisaalta kaikista maahantuoduista ajoneuvoista ei ole tehty veroilmoitusta tai tulli ei ole vielä saanut päätöstä aikaan.

Lisätietoa Tullin autoverosivuilla.


Tullin pääjohtaja on tyytymätön autoverolakiin
2003/11/24

Helsingin Sanomien haastatteleman Tullin pääjohtajan Tapani Erlingin mielestä autoverolaki teettää turhaa työtä tullilla. Käytettynä maahantuotavien ajoneuvojen arvonmääritys on monimutkaista ja työlästä. Se vie työntekijöitä rikoksentorjunnasta.

Erling toivoo, että autoverolaki korjattaisiin ja mahdollisimman nopeasti. Verotuksen painopistettä tulisi siirtää hankinnasta käyttöön. Erling on myös huolissaan johtamansa Tullin maineesta. Asiakkaat ovat vihaisia ja tullin työntekijät kärsivät tästä.

Ennen toukokuun puolta väliä 2003 tehdyistä veropäätöksistä on tehty 23000 oikaisupyyntöä tai valitusta. Niistä on ratkaistu 2000 ja muutoksenhakijat ovat saaneet liikaa perittyjä veroja takaisin.

Helsingin Sanomien uutiset eivät enää ole vapaasti luettavissa internetissä.


EY-tuomioistuin: työsuhdeautoa saa käyttää kaikissa EU-maissa
2003/10/02

Herra Van Lent asuu Belgiassa, mutta työskentelee Luxenbourgissa. Hänellä on Luxenbourgilainen leasing-auto työsuhdeautonaan. Hän ajaa autolla myös kotimaassaan viikonloppuisin. Herra Van Lent jäi kiinni ratsiassa Belgiassa vuonna 1999 ja sai rikossyytteen ulkomailla rekisteröidyllä autolla ajamisesta. Belgian valtio vaati herra Van Lentiä rekisteröimään työsuhdeautonsa Belgiaan, jotta maa voisi periä autosta veroa. Tämä ei ollut mahdollista, koska auton omistaa Luxenbourgilainen yritys.

EY-tuomioistuin on tänään ratkaissut asian Van Lentin hyväksi. Vaikka EU:n jäsenmailla on oikeus verottaa ajoneuvoja parhaaksi katsomallaan tavalla, se ei saa haitata työvoiman vapaata liikkumista. Belgian käytännön katsotaan haittaavan belgialaisen työvoiman palkkaamista muihin EU-maihin.

Vaikka Suomenkin hallituksen edustajat olivat aikanaan EY-tuomioistuimen kuultavana puolustamassa Belgian teiden ylläpitoa herra Van Lentiltä tarvittavilla autoverotuloilla, on tuomioistuimen ratkaisu odotettu. Suomessa päätöksen seurauksiin on jo varauduttu. Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan autoverolakiin valmistellaan muutosta, joka sallisi ulkomailla rekisteröidyn työsuhdeauton käyttämisen vain työajoon Suomessa.

Tuomio C-232/01


Suomen pankin johtokunnan varapuheenjohtaja ottaa ansiokkaasti kantaa autoverotukseen
2003/09/29

Tietoista ja sitkeää syrjintää

Matti Louekoski

"Keneltakään ei ole jäänyt huomaamatta, kuinka paljon liikenteessämme pyörii edustavan näköisiä lähinnä Saksasta ja Ruotsista tuotuja henkilöautoja, joissa normaalit rekisterikilvet on korvattu punanumeroisilla tilapäistarroilla. Ne ovat niitä autoverolain muutoksen maahantuomia "yksityisesti uitettuja" kulkuneuvoja. Yksityiset autonostajat ovat aktivoituneet katsomaan, kuinka maamme kohtuuttoman korkeaksi noussutta autojen hintatasoa voisi omatoimisesti alentaa. Tulli julkistanee loppuvuodesta yksityisten maahantuojien tuontitilaston, josta nähdään kuinka paljon tällaisia autoja on nuorentamassa autokantaamme.

Itsekin olen takavuosina tuonut yksityisesti maahan muutamia ajoneuvoja. Niiden tullaus, katsastus ja verotus on ollut kirjava näytelmä sekä huvittavista että murheellisista tapahtumista. Erään uudenveroisen auton tuonti 1985, tullaus ja verotus sujuivat kohtuullisesti, mutta katsastus tökki. Katsastusmies tosin myönsi, että autoni oli uudenveroinen, mutta hänen olisi se hylättävä. Hylkäämisen syyksi hän vastasi, että "meillä on tällaiset määräykset". Pyysin hylkäyspäätöksestä kirjallisen dokumentin, johon halusin merkittäväksi viat, joita oli autosta löytynyt. Kerroin aikovani valittaa asiattomasta päätöksestä. Minut kutsuttiin hetkeksi ystävällisesti odottamaan, josko yläkerran päälliköiltä tulisi tarkempaa ohjetta. Ja minulle tuotiin katsastuksesta hyväksymistodistus. Onneksi autojen katsastus on Suomessa täydellisesti muuttunut.

Autojen verotus sen sijaan näyttää suomalaiselle päättäjälle olevan mahdoton ongelma. Tein 1990 ehdotuksen, jonka mukaan uusien autojen verotukselle olisi vahvistettu hitaasti mutta selvästi asteittain aleneva verokanta. Autoalan edustajat väittivät, että ratkaisu veisi autokaupan kaaokseen. Mitä tehtaisiin ylihinnoitetuille, suurille käytettyjen autojen varastoille. Jotkut kantoivat huolta valtion verotulojen kehityksestä. Autoveron tuoton pelattiin romahtavan. Väitteeni, ettei näin kävisi, todistettiin monella taholla vääräksi. Ei uskottu, eikä uskota vieläkään, että keveämmän autoverotuksen aikana suomalainen siirtyy kalliimpiin ja parempiin autoihin. Se todennäköisesti ylläpitää suurin piirtein samaa verotuottoa, mihin budjetin laatijat ovat tottuneet.

Pykälät on laadittu perinteisesti niin vaikeaselkoisiksi, ettei niistä tahdo saada tolkkua kirjanoppinutkaan. Surkuhupaisin esimerkki oli viimekertainen yritys. Eduskunta joutui muuttamaan koko pykälän selkokielelle. Pidän sitä lainvalmistelijoille todella isona häpeänä. Samaan asiavyyhteen liittyy vielä toinenkin arveluttava piirre. Useampaan kertaan eduskunnalle on autoverolain muutosten yhteydessä asiantuntijoiden, valtion virkamiesten taholta annettu tahallaan harhaanjohtavia tietoja esitetyn lainmuutoksen käytännön vaikutuksista. Ei ole sekään kunniaksi virkakunnalle. Vain eduskunnan hyväntahtoisuus tai ehkäpä passiivisuus on säästänyt heidät vakavammilta seurauksilta. Toistaiseksi viimeisin vaihe autoverotusta koskevassa lainsäädännössä on ollut käytettynä maahan tuotujen autojen verotuksen muutos. Hallitus taipui tälle linjalle vasta saatuaan Euroopan tuomioistuimen velvoittavan päätöksen korjata asiantila. En ymmärrä, että tietoisesti ja sitkeästi vuodesta toiseen ylläpidetään laitonta tilaa, jonka korjaamisen pakko on vain lyhyen ajan kysymys. On vaikea käsittää, miksi tilannetta ei ole otettu haltuun omaehtoisesti ja tehty tarpeellisia muutoksia pitemmällä aikavälillä. Siitä olisivat hyötyneet niin autoala kuin kuluttajatkin. Eikä valtiokaan olisi jäänyt yhtään vähemmälle. Senhän osoittavat kuluvan vuoden autoverokertymän luvut.

Vastikään voimaan tulleen autoverolain tulisi nyt olla syrjintää poistava. Sitä se ei valitettavasti ole. On vaikea ymmärtää sellainen lainsäädäntö kaikille osapuolille neutraaliksi, joka maksattaa veroa kilpailijan maksamasta verosta ja liikevoitostakin. Tällaisessa järjestelmässä eivät autojen maahantuojat edes teoriassa ole tasa-arvoisia. Järjestelmä on edelleen syrjivä. Se on ilmeisesti tarkoitettukin suojaamaan niin sanottuja virallisia maahantuojia vapaan kilpailun vaikutuksista. EU-alueella vapaa kilpailu on kuitenkin muodostunut erääksi kaikkein tärkeimmistä yhdentymisen eduista ja sellaisena myös tarkoin valvotuksi oikeudeksi. Myöskään oikeusturvan kannalta uusi järjestelmä ei ole varma. Sehän antaa viranomaiselle mahdollisuuden käyttää verotuksen perusteena vapaasti harkittavissa olevia vertailuhintoja. Pyyntihinnat ja todelliset myyntihinnathan ovat kaksi eri asiaa. Todellisten myyntihintojen käyttäminen verotuksen pohjana poistaisi syrjintää jonkin verran. Mutta myyntihinnassa on aina mukana autokappiaalla liikevoittoa. Veron maksattaminen kilpailijan liikevoitosta on syrjivää. Käytettynäkin maahantuodun auton oikea verotusperuste on hankintahinta tai hinta "vapaasti Suomen satamassa". Takavuosien kokemukset valitettavasti osoittavat, että liian moni on pyrkinyt väärentämään tullille esittämansä hankintahinnan todellisuutta alemmaksi. Kuitteja on yksityisissä käytettyjen autojen kaupoissa kirjoitettu luvattoman paljon maksettua alemmalle hinnalle. Petollisuudesta karsii koko tuontijärjestelmä. Tullilla on mahdollisuus käyttää käytettynä tuotujen autojen verotuksen perusteena niin sanottua eurohinnoittelua. Tätä hinnoittelua varten on saatavilla hyvin perusteellisia ja selkeitä luetteloita euroalueen, esimerkiksi Saksan todellisista käytettyjen autojen hinnoista. Hinnoittelua käytetään muun muassa autovakuutusten hinnoitteluperusteena. Uskoisin myös tullille olevan yksinkertaista siirtyä luotettavaan autojen tuontiarvojen perushinnoitteluun. Se poistaisi käytännössä maahantuojien väliset eriarvoisuudet. Yksityinen tuoja ja autoliike olisivat samassa asemassa. Se järjestelmä ei olisi syrjivä.

Aivan oma lukunsa on tullin ruuhkauttanut päätöksenteko. Tuhannet autoverovalitukset usealta kuluneelta vuodelta odottavat ratkaisuaan. Minulla ei ole edes sormenpäätuntumaa siihen, kuinka kauan taman suman purkaminen kestää ja kuinka kalliiksi lopulliset päätökset veronpalautuksineen valtiolle tulevat. Nykyinen tilanne on epäoikeudenmukainen ja kunniaton. Siihen on ajauduttu silmät avoimina tieten tahtoen. Hyvää tahoa ja osaamista tällaisen ruuhkan rakentaminen ei osoita, pikemminkin tilanne on osoitus suomalaisten virkamiesten ja poliitikkojen yliolkaisesta suhtautumisesta kansalaisten lainmukaisiin oikeuksiin tasa-arvosta nyt puhumattakaan."

Kirjoittaja on Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja.

Julkaistu kirjoittajan luvalla.


Kuluttajatutkimuskeskus julkaisee käytettyjen autojen hintatutkimuksen
2003/08/19

Kuluttajatutkimuskeskus on tutkinut käytetyn auton arvon määrittämistä markkina-informaation tilastollisen analyysin perusteella. Tutkimuksen mukaan arvon määrittäminen ei ole helppoa. Tullin tähän asti soveltamat keskiarvot ovat monessa tapauksessa olleet todennäköisesti liian suuria ja alennukset liian pieniä.


Tulli julkaisee vuoden 2003 verotusarvoja ensi kerran
2003/08/06

Syyskuussa 2002 tapahtuneen käytettyjen ajoneuvojen autoverotuksen muutoksen jälkeen tulli julkaisi luettelot verotusarvoista, joita se oli käyttänyt loppuvuonna 2002. Sen jälkeen verotusarvoja ei ole julkaistu tullin www-sivulla. Tiedot ovat kuitenkin julkisia ja niiden näkeminen paperimuodossa oli mahdollista.

Nyt tullin sivulla on luettelo heinäkuun loppupuoliskolla sovelletuista käytettyjen ajoneuvojen verotusarvoista. Luettelossa ei mainita ajokilometrimäärää, joka aikaisemmin oli oleellinen arvonmäärityksen peruste tullille. Tullin tämänhetkisessä menettelyssä matkamittarin lukemaa ei oletusarvoisesti uskota. Verovelvollisen tulee itse todistaa ajokilometrien määrä, mikäli haluaa ne otettavan huomioon autoveron määrää laskettaessa.


Kesän viimeinen taulukkotäydennys
2003/07/02

Tulli lisäsi sivulleen BMW:lle ja Volvolle vuoden 1999 veronosuudet. Chrysler, Jeep, Nissan ja Toyota saivat taulukot. Lisää veronosuustietoja on luvassa syksyllä.

Autojen veronosuudet


Veronpalautusten aika
2003/06/30

Tulli kertoo autoverovalitusten käsittelyn alkaneen. Antti Siiliniltä perittiin vuonna 1998 autoveroa ja sen arvonlisäveroa yhteensä 9497 euroa. Tulli palauttaa nyt liikaa perittyä veroa niin, että lopullinen veron määrä on 2724 euroa. Lisäksi valtio maksaa palautettavalle veron määrälle yhdeksän prosentin vuosikoron eli yhteensä noin 3650 euroa. Valtio peri siis lopulta Saksasta ostetusta Siilinin Mercedeksestä veroa 72% auton ostohinnasta. Tosin valtion Siilinin "talletukselle" nykyrahana maksama korko on suurempi kuin korjattu autoveron määrä viiden vuoden takaisessa rahassa.

Muuttoajoneuvoja koskevia valituksia ei käsitellä vielä, koska EY-tuomioistuimen odotetaan antavan vuoden lopulla päätöksensä muuttotavaradirektiivin soveltamisesta ajoneuvoihin. On mahdollista, että kaikki muuttoajoneuvoista viime vuosina perityt autoverot ja autoveron arvonlisäverot maksetaan korkoineen takaisin.

Tulli täydensi Mercedeksen veronosuustaulukoita tiedoilla vuosilta 1986 - 1994 ja 1999 - 2002. Veronosuuksien hajonta on suurta, autoveron osuus uuden auton hinnasta on vaihdellut välillä 22% - 45%.

Autoveron oikaisuvaatimuksia on vireillä yli 10000 kappaletta. Käytettyjä autoja on tänä vuonna kesäkuun puoleen väliin mennessä verotettu reilut 10700 ja moottoripyöriä 4600 kappaletta.

Tullin lehdistötiedote

Autojen veronosuudet


EY-tuomioistuin ei pidä pelkkää autoveroa kaupan esteenä
2003/06/19

EY-tuomioistuin antaa tuomion asiassa C-383/01 Tanskaa vastaan. Tuomioistuimen mukaan jäsenvaltion uudesta autosta perimä autovero ei ole kielletty kaupan este.


Komissio haastaa Suomen EY-tuomioistuimeen
2003/06/06

Euroopan komissio on nostanut kanteen EY-tuomioistuimessa Suomea vastaan. Kanteen aiheena on Suomen autoverolaki, joka estää Suomessa asuvaa henkilöä käyttämästä toisessa EU-maassa rekisteröityä työsuhdeautoa.

Suomi on jo aikaisemmin saanut komissiolta perustellun lausunnon aiheesta. Tällöin valtio vastasi aikovansa säilyttää järjestelmänsä, koska ulkomaisilla työsuhdeautoilla ajaminen olisi tapa kiertää autoveroa.

Suomen on esitettävä vastineensa EY-tuomioistuimelle viimeistään 16. heinäkuuta.

Tiedote valtioneuvoston sivulla


Uusi autoverolaki voimaan
2003/05/15

Tulli otti käyttöön uuden autoverolain. Uusien autojen ja moottoripyörien verotuksessa lakia on sovellettu jo 1.1.2003 alkaen. Nyt voimaan tulleen autoverolain soveltaminen muutti vain käytettyjen henkilöautojen ja moottoripyörien vallitsevaa verotuskäytäntöä.

Nuorempien käytettyjen verotuksessa ei suurta muutosta

Käytettyjen ajoneuvojen vero pohjautuu nyt ensirekisteröintihetken autoverotasoon kyseisen mallin kohdalla Suomessa. Tulli on julkaissut internet-sivullaan taulukot, joista selviää BMW:n, Mercedes-Benzin, Volvon ja Yamahan autoverojen osuus uuden ajoneuvon hinnasta vuosina 1995-1998 ja 2000-2002. BMW:n ja Mercedeksen veron osuus näyttää pysyvän useimmiten välillä 27% - 33%, Volvoissa veron osuus on pienempi, useimmiten 20% - 26%.

Nyt käytettynä tuotavasta perittävä vero on taulukossa mainitun veroprosentin mukainen osuus kyseistä ajoneuvoa vastaavan, verotetun ajoneuvon arvosta Suomen markkinoilla. Kyseisestä ajoneuvosta todellisuudessa maksetulla hinnalla ei edelleenkään ole merkitystä perittävän autoveron määrään. Niile ajoneuvoille, joiden alkuperäistä veron osuutta ei tunneta, käytetään oletusarvoa 29%. Tullin on tarkoitus julkaista taulukoita myös muiden valmistajien ajoneuvoista.

Käytetystä ajoneuvosta perittävästä autoverosta maksetaan arvonlisäveroa ensirekisteröintihetkellä vallinneen arvonlisä- tai liikevaihtoveroprosentin mukaan.

Museoikäisten käytettyjen verotuksessa suuri muutos

Yli 25 vuotta vanhojen ajoneuvojen verotus muuttuu monimutkaisemmaksi. Aikaisempi selväjärkinen verotusmenettely poistuu. Nyt kumotun autoverolain mukaan museoikäisestä ajoneuvosta maksettiin autoveroa 30% todellisesta kauppahinnasta. Tästä eteenpäin yli 25 vuotiaiden ajoneuvojen autovero määrätään samalla tavalla kuin nuorempienkin käytettyjen.

Komitea määrittää ajoneuvon markkina-arvon

Tulli perustaa sittenkin komitean, joka keksii markkina-arvoja maahantuotaville ajoneuvoille. Tällainen komitea oli mukana alkuperäisessä valtiovarainministeriön autoverolakiesityksessä. Komitea kuitenkin poistettiin Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä autoverolaista.

Yleisempien ajoneuvojen verotuksessa käytettävän markkina-arvon tulli kehittää pyyntihinnoista tekemällä 4% ja 500 euron vähennyksen. Vähennyksen on tarkoitus vastata keskimääräistä pyyntihinnan ja kaupan toteutumishinnan välistä alennusta. Kuluttajatutkimuskeskukselta on tilattu tutkimus todellisten alennusten suuruudesta. Tutkimuksen on luvataan valmistuvan elokuussa.

Matkamittarin lukemat eivät vastaa totuutta

Tulli on todennut, että maahantuotavien ajoneuvojen matkamittarien lukemat eivät aina vastaa totuutta. Tämän vuoksi ajoneuvojen maahantuojille siirretään vastuu osoittaa todellisten ajokilometrien määrä. Mikäli pitävää näyttöä ei ole, tulli soveltaa keskiarvoajomäärinä 18800 km/vuosi henkilöautoille ja 7300 km/vuosi moottoripyörille.

Lisää tietoa löytyy tullin internet-sivulta.

Kommentti:

Ajoneuvojen markkina-arvoja hatustaan vetävä komitea tuo elävästi mieleen Stalinin, Kekkosen ja Suuren ja Mahtavan Neuvostoliiton touhut kaupan alueella. Miten on mahdollista, että yhteisen markkina-alueemme, Euroopan Unionin, sisämarkkinoilta ostetun käytetyn auton arvon määrittämiseen tarvitaan Suomen tullin kokoama komitea? Ajoneuvon arvohan on se, mitä siitä on myyjälle maksettu.

Autoveron osuustaulukoista löytyy paljon mielenkiintoista. Esimerkiksi Mercedeksen pikkuavo SLK:n veron osuus on ollut huippusuuri maaliskuussa ja syyskuussa. Ehkä menekki muualla on ollut maaliskuussa niin rajua, että auton maantuontihinta ja sitä kautta verokin on ollut suuri. Syyskuussa taas kuluttajahintaa lienee pudotettu jo maahantuotujen autojen varaston tyhjentämiseksi ja siksi veron osuus hinnassa on kasvanut.

Näyttävän kruisailumobiilin haluaville BMW 728i on autoverotukseltaan Volvo-luokkaa oleva valinta. Hitaan huippu-BMW:n autoveron osuus on ollut alimmillaan 23%, eli maahantuoja on saanut autoja halvalla maahan ja myynyt niitä suurella katteella.


Uusi laki tulee asteittain käyttöön
2003/04/07

Uutta autoverolakia aletaan soveltaa uusiin verotuksiin 15.5.2003 alkaen. Myös 1.1.1999 ja sen jälkeen toimitettujen autoverotusten valituksien käsittely alkaa tuolloin.

Kolmen kuukauden ajolupa otetaan käyttöön jo aikaisemmin eli 7.4.2003 alkaen. Ajoluvalla saa ajaa, mikäli autoveroilmoitus on tehty eli autoveropäätös on tullin käsittelyssä. Aikaisemminhan autovero täytyi maksaa, ennenkuin autolla oli luvallista ajaa vapaasti lyhyitä siirtoja lukuunottamatta. Ajolupakäytännön muutoksen myötä vakuutusyhtiöt ryhtyvät myöntämään liikennevakuutuksia maahantuoduille ajoneuvoille, joilla ei ole vielä veropäätöstä.

Tullin tiedote


Autoverotuksen Status Quo
2003/03/30

Tullin odotetaan alkavan soveltaa uutta autoverolakia toukokuun alusta. Siihen asti autoveroasiakas voi valita, haluaako hän verotuksensa käsiteltävän heti syyskuun menetelmällä vai odotetaanko lain voimaantuloa. Heti uuden lain tultua voimaan alkaa todennäköisesti myös verovalitusten käsittely.

Seuraava myllytys autoveron suhteen on merkitty kalentereihin vuoden lopulle, jolloin EY-tuomioistuimen odotetaan julkistavan tuomionsa muuttotavaradirektiivin soveltamisesta autoihin.


Uusi autoverolaki hyväksyttiin Eduskunnassa
2003/02/18

Edustaja Bremerin lausumaehdotus, jossa hallituksen edellytettiin selvittävän nyt lakiin otettavan korinvaihdon uudelleenverottamisen tarpeellisuuden, hylättiin äänin 118-67. Edustaja E. Kanervan lausumaehdotus, jossa hallituksen tulee selvittää mahdollisuudet museoautojen autoveron poistamiseksi, hyväksyttiin äänin 103-83.


Uuden autoveron toinen käsittely
2003/02/17

Autoverolakiesitys ja VaV:n mietintö herättivät keskustelua Eduskunnan maanantaisessa täysistunnossa. VaV:n mietinnön mukaiseen lakiin liittyen on vielä tänään esitetty tehtäväksi kaksi lausumaehdotusta Ehdotusten voimaantulosta äänestetään tiistaina.


Uusi autoverolaki läpäisi ensimmäisen käsittelyn Eduskunnassa
2003/02/14

Eduskunta hyväksyi autoverolakiesityksen ensimmäisen käsittelyn valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisesti. Lakiesitystä käsiteltiin torstai-iltana muutaman tunnin ajan ja pykäläkohtainen käsittely käytiin perjantai-aamuna. Kansanedustajat olivat tyytyväisiä tehtyihin korjauksiin eikä puutteisiin haluttu kiinnittää huomiota.

Liian suuri arvioveroprosentti

Eduskunnan täysistunnossa 204. todettiin VaV:n mietinnön 6 a §:n momentissa 3. säädetyn kiinteän 29% veron soveltamisesta seuraavaa: "...vaikka se joskus saattaisi johtaa vähän korkeampaankin veroon, niin puhutaan niin pienistä summista, etten näe, että sillä olisi mitään suurempaa merkitystä" ja "...luulenpa, että hyvin vähän valituksia tulee, jos ollenkaan. Kuka nyt valittaisi muutaman sadan euron takia?"

Todellisuudessa Suomeen tuotiin loka-joulukuussa 2002 yhteensä 295 kappaletta ajoneuvoja, jotka on ensirekisteröity vuonna 1994. Näistä ajoneuvoista ei siis välttämättä löydy todellista vastaavan uuden hinnassa ollutta autoveroprosenttia tullin tilastoista, koska kattavat tilastot alkavat vuodesta 1995.

Tuotujen, vuoden 1994 ajoneuvojen tullin soveltama markkina-arvo on ollut keskimäärin 18127 euroa ajoneuvolta. Jos tästä lasketaan autovero 29%:n veroprosentin mukaan ja lisätään autoverosta perittävä ALV, keskimääräinen vuoden 1994 ajoneuvosta peritty veron määrä on ollut 6413 euroa.

Mikäli jonkin yksittäisen auton tapauksessa todellinen autoveron osuus uutena onkin ollut 19%, tullilla olisi ollut oikeus periä käytettynä tuodusta autoveroa korkeintaan 19%. Silloin autovero ja ALV olisi keskimääräisen arvoisen auton tapauksessa 4202 euroa.

Ero on siis 2211 euroa.

Onko keskimäärin 2211 euroa liikaa perittyä veroa kuluttajalta tämän esimerkkivuoden autosta sellainen Eduskunnassa mainittu "muutama sata euroa", jonka takia ei kukaan viitsisi valittaa?

Kuten moneen kertaan on todettu, päätöksessä KHO:2002:85 vaaditaan hyvin selväsanaisesti: "Arvioperusteisen laskentamenetelmän soveltaminen kuitenkin edellyttää, ettei määrättävä autovero ole yksittäistapauksessakaan suurempi kuin samanlaisen maassa jo rekisteröidyn käytetyn ajoneuvon arvoon sisältyvä verosta jäljellä oleva määrä."

Arviotapauksessa 29%:n käyttö ei täytä KHO:n tuomion vaatimusta. Ennen autoverolain hyväksymistä tämä todellisen veroprosentin puuttuessa sovellettava prosentti olisi pitänyt muuttaa pienemmäksi.

Käytetyistä saatavat verotulot

Eduskunnan täysistunnossa 204. esitettiin, että käytetystä tuontiautosta valtio saisi veroeuroja vain 3400-3500 euroa, kun uudesta saadaan 11500 euroa.

Todellisuudessa loka-joulukuussa 2002 tulli sovelsi markkina-arvoverotusta 3060:een käytettyyn ajoneuvoon mukaanlukien moottoripyörät. Halvin auto oli 500 euron arvoinen Wartburg ja kallein 122500 euron arvoinen Mercedes-Benz. Ajoneuvojen keskimääräinen tullin soveltama markkina-arvo oli 19734 euroa ajoneuvolta. Jos lasketaan autovero 29%:n mukaan ja siitä peritty ALV, valtio sai keskimäärin 6982 veroeuroa jokaisesta käytettynä tuodusta ajoneuvosta.

Käytettynä tuodusta ajoneuvosta saadaan siis nyt käsiteltävää lakiesitystä muistuttavalla veronmääräytymismenetelmällä, jollaista tulli on soveltanut syyskuun lopusta 2002 alkaen, keskimäärin 6982 euroa ajoneuvolta, ei 3400-3500 euroa kuten autoverolain käsittelyssä täysistunnossa 204. esitettiin.

Käytettyjen autojen tuonti Suomeen on uusi asia. Voimassaolevaa autoverolakia sovellettaessa ainoastaan muuttoautojen tuonti oli kannattavaa. Maamme huono autokanta on alkanut parantua myös käytettynä tuotavien autojen ansiosta. Edellä oleva ensimmäinen esimerkki vuoden 1994 ajoneuvojen markkina-arvoista osoittaa, että maahan tuotavat autot ovat hinnoiltaan uusien pienten ja jopa keskikokoisten autojen tasolla ja käytettyjen tuonnista saatavat verotulot ovat merkittäviä.

Koska käytettyjen ajoneuvojen tuonti kasvattaa valtion verotuloja verrattuna aikaan, jolloin tuonti oli kannattamatonta ja siksi olematonta, on nyt ensimmäisessä äänestyksessä hyväksytyn VaV:n mietinnön tavoite kiristää käytetyn veroa - vieläpä Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen vastaisesti - väärä.


Valtiovarainvaliokunnan mietinnön sisältö
2003/02/13

Suuri osa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä VaVM 46/2002 esitetyistä muutosehdotuksista hallituksen autoverolakiesitykseen HE 271/2002 on sekä käytännöllisiä että oikeudenmukaisia. Mietintö parantaa hallituksen lakiesitystä huomattavasti.

Kuitenkin esitettyjen muutosehdotusten jälkeenkin lakiin jäisi vakavia puutteita. Osa puutteista on sellaisia, että VaV:n mietinnön mukaisesti muutettunakaan laki ei täytä Eurooppa-oikeuden vaatimuksia.

Lähetin Eduskunnalle luettelon puutteista ennen illan täysistuntoa.

Kirje mietinnön puutteista Eduskunnalle


Valtiovarainvaliokunta saa työnsä valmiiksi
2003/02/12

VaV Tiedote 12.2.2003

VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ AUTOVEROLAISTA

Autoverolain muuttamista koskevassa mietinnössään Eduskunnan valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että hallituksen esitys hyväksytään muutettuna.

Keskeisimmät muutosehdotukset koskevat lain yleistä kirjoitustapaa ja sääntelyn tarkkuustasoa. Valiokunta ehdottaa, että ns. mallinnettua arvonmääritystä koskevia säännöksiä ei oteta lakiin, vaan että niitä käytetään apuna hallinnollisessa työssä. Tavoitteena oli tehdä autoverolaista kuluttajan näkökulmasta ymmärrettävämpi ja selkeämpi.

Muut keskeiset muutosehdotukset koskevat seuraavia yksittäisiä säännöksiä:

  • veron määrä ehdotetaan laskettavaksi kuluttajahintapohjaisessa järjestelmässä verollisista hinnoista. Muutoksella ei ole kuitenkaan vaikutusta verotasoon.
  • moottoripyörät ehdotetaan otettavaksi kuluttajahintapohjaisen verotuksen piiriin
  • uusien moottoripyörien ja ns. city-pakettiautojen verotasoa ehdotetaan alennettavaksi samalla tavoin kuin uusien henkilöautojen
  • ennen vuotta 2003 valmistettuja, käytettynä verotettavia ajoneuvoja koskeva veronalennus (6 b §:n kaavassa kerroin 0,85) ehdotetaan poistettavaksi
  • käytettyjen autojen määrittelyä ehdotetaan uudistettavaksi siten, että nykyinen kuuden kuukauden raja poistuu 1.1.2004 lukien
  • ns. homeverosäännös ehdotetaan poistettavaksi
  • uusien henkilöautojen yleisessä kuluttajahinnassa olevasta 9 prosentin pakollisesta jakelukustannusten osuudesta ehdotetaan luovuttavaksi
  • uudenlainen, verotustietoja koskeva oikaisumahdollisuus ehdotetaan poistettavaksi
  • erityisestä arviointilautakunnasta ehdotetaan luovuttavaksi
Esitetyistä muutoksista huolimatta hallituksen esityksen keskeiset linjaukset ja eurooppaoikeudelliset tarkennukset säilyvät pääosin. Tämä tarkoittaa erityisesti siirtymistä uusien ja vuoden 2002 jälkeen valmistettujen, sittemmin käytettyinä tuotujen henkilöautojen osalta nykyisestä tuontihinnasta perustuvasta verotuksesta yleiseen kuluttajahintaan perustuvaan verotukseen sekä arvon määrittelyä yleisen hintatason perusteella. Yleisen kuluttajahintaan sijasta valiokunta ehdottaa käytettäväksi käsitettä yleinen vähittäismyyntiarvo. Sillä tarkoitetaan asiallisesti samaa kuin yleisellä kuluttajahinnalla, mutta se viittaa suoremmin yleiseen arvoon yksittäisen hinnan sijasta.

Hankinta-arvoperusteisen verotuksen piiriin jäävät moottoripyöriä lukuun ottamatta samat ajoneuvot kuin hallituksen esityksessä. Lakia on tarkoitus soveltaa hallituksen esityksen tapaan takautuvasti 1.1.2003 lukien. Myös verotaso on tarkoitus säilyttää edellä kuvattuja poikkeuksia lukuun ottamatta hallituksen esityksen mukaisena.

Osa ajoneuvokannasta jää edelleen tuontihintaan perustuvan verojärjestelmän piiriin, tärkeimpänä ryhmänä pakettiautot, joihin liittyvät kysymykset ovat olleet niin moniulotteisia, ettei niitä ole voitu käsitellä tässä yhteydessä. Myös eräiden erityisryhmiin kuuluvien ajoneuvojen, kuten muutto- ja museo- ja harrasteautojen verotus vaatii pikaista selvittelyä. Ajoneuvolain kokonaisuudistuksen vaikutuksia autoverolain säännöksiin ei ole otettu vielä täysin huomioon. Valiokunta esittää mm. näistä syistä, että autoverotusta koskeva jatkovalmistelu käynnistettäisiin mahdollisimman nopeasti niin, että hallituksen esitys voidaan näiltä osin antaa Eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana.

Autoverotusta on tarpeen pohtia myös teknistä sisältöä laajemmin EU:n komission esittämien suositusten valossa.


Verojaosto ei vielä yksimielinen
2003/02/09

Verojaostosta saamani tiedon mukaan yksimielisyyttä käytetyn auton verotusarvon määrämisestä ei ole vielä täysin löytynyt. Suurin kysymys veron määrittämisessähän on, käytetäänkö verotusarvon pohjana jotakin vastaavaa suomalaisten autojen hintoihin pohjautuvaa mallinnettua arviota vai verotettavan auton todellista kauppa-arvoa. Verojaostossa uskotaan kuitenkin ratkaisun löytyvän alkavan viikon aikana.


Verojaosto käsittelee autoverolakiesitystä
2003/02/08

Valtiovarainvaliokunnan verojaos on kuullut autoverotuksen asiantuntijoita ja miettii lakiesitykseen tehtäviä muutoksia. Verojaoston puheenjohtaja Kari Kantalaisen mukaan lakiesityksen raskaskuluisuus perustuu mallinnettuun arvonmääritykseen. Verojaostossa tehtävissä korjauksissa "lähdetään siitä, mitä markkinoilla tapahtuu. Lain pitää olla ymmärrettävä. Sen on kohdeltava kaikkia kansalaisia tasapuolisesti ja täytettävä sekä Suomen perustuslain että Euroopan unionin vaatimukset." Verojaosto muuttaa myös moottoripyörien ja pakettiautojen verokäytäntöä henkilöautojen suuntaan.

Valtiovarainvaliokunnan autoveroa koskeva ohjelma on ollut seuraavanlainen:

        ti 14.1. klo 12:00, Ilmoitusasioita, autoverolain muuttamisesta

        ti 21.1. klo 10:30, Verojaosto, asiantuntijoiden kuuleminen
          - vanhempi hallitussihteeri Heikki Kuitunen, valtiovarainministeriö
          - neuvotteleva virkamies Merja Sandell, valtiovarainministeriö
          - johtaja Reijo Virtanen, Tullihallitus
          - tulliveropäällikkö Marko Koski, Tullihallitus

        ke 22.1. klo 10:00, Verojaosto, asiantuntijoiden kuuleminen
          - vanhempi hallitussihteeri Heikki Kuitunen, valtiovarainministeriö
          - neuvotteleva virkamies Merja Sandell, valtiovarainministeriö
          - johtaja Reijo Virtanen, Tullihallitus
          - tulliveropäällikkö Marko Koski, Tullihallitus

        to 23.1. klo 10:00, Verojaosto, asiantuntijoiden kuuleminen
          - apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen, liikenne- ja viestintäministeriö
          - lainsäädäntöneuvos Arja Manner, oikeusministeriö
          - esittelijäneuvos Marina Dimd, Korkein hallinto-oikeus
          - erikoistutkija Jan Nybondas, Kilpailuvirasto
          - johtaja Reijo Virtanen, Tullihallitus
          - tulliveropäällikkö Marko Koski, Tullihallitus
          - tutkija Santtu Turunen, Helsingin yliopisto

        pe 24.1. klo 10:00, Verojaosto, asiantuntijoiden kuuleminen
          - toimitusjohtaja Mikael Teerilahti, Suomen Autoalan Tietopalveluverkko oy, Autodata
  
        ti 28.1. klo 10:30, Verojaosto, asiantuntijoiden kuuleminen 
          - valtiovarainministeriö
          - johtaja Reijo Virtanen, Tullihallitus
          - tutkija Santtu Turunen, Helsingin yliopisto

        to 30.1. klo 10:00, Verojaosto, yleiskeskustelu
  
        pe 31.1. klo 10:00, Verojaosto, yksityiskohtainen käsittely 

        ke  5.2. klo 10:00, Verojaosto

        to  6.2. klo 10:00, Verojaosto

        pe  7.2. klo 10:00, Verojaosto

        ma 10.2. klo 11:00, Verojaosto, yleiskeskustelu

        ti 11.2. klo 10:30, Verojaosto, yleiskeskustelu

        ke 12.2. klo 10:00, Verojaosto, esitellään verojaoston mietintöluonnos
  
        ke 12.2. klo 12:00, Valtiovarainvaliokunta, esitellään verojaoston mietintöluonnos
Lähetin verojaoksen jäsenille vielä koosteen lakiesityksen pahimmista epäkohdista.

Kooste lakiesityksen ongelmista Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaokselle


EU:n komissio haastaa Kreikan autoverotuksesta EY-tuomioistuimeen
2003/01/23

Komissio katsoo, että Kreikka ei aikaisemmin saamastaan huomautuksesta huolimatta ole alkanut noudattaa muuttotavaradirektiiviä 83/183/EEC, vaan perii yhä autoveroa muuttotavarana tuotavasta autosta. Komissio haastaa Kreikan EY-tuomioistuimeen.

Lisäksi komissio antaa Tanskalle virallisen pyynnön, jossa vaaditaan kohtelemaan muuttajia direktiivin mukaisesti. Suomi säästyi tällä kierroksella huomautukselta, koska maatamme koskeva asia on jo parhaillaan EY-tuomioistuimessa käsiteltävänä, katso uutinen 2002/10/10 alempana.

Komission tiedote


Kirjeet Eduskunnalle
2003/01/08

Autoverolakiesitys on oikean suuntainen uusien autojen verotuksen suhteen. Käytettyjen autojen kohdalla lakiesitys ei ole onnistunut. Lähetin kaksi esityksen pahimpia ongelmia käsittelevää kirjettä Eduskunnalle.

Kirje lakiesityksen ongelmista Eduskunnalle

Kirje käytetyn auton autovero-osuuden määrittämisestä Eduskunnalle


Saamastani palautteesta päätellen autoverotus kiinnostaa kansanedustajia. Tämä on luonnollista näin vaalien edellä, sillä kansanedustajat ovat saaneet tästä lakiehdotuksesta enemmän yhteydenottoja äänestäjiltään kuin mistään laista aikaisemmin.

Tiedostusvälinessä toistetaan VM:n tiedotetta, jonka mukaan uusien autojen vero olisi 24% - 26%. Todellisuudessahan lakiesityksen mukaan autovero on 53% auton hinnasta ennen veroja pienin vähennyksin. Kuluttajahintaan sisältyvistä veroista tein lakiesityksen pohjalta laskelman, joka selvittää todellisen veron määrän erihintaisissa autoissa. Laskelma perustuu lakiesityksen kohtiin 6 § ja 11 b §. Veroton hinta x on ratkaistu kuluttajahinnan y perusteella seuraavasta kaavasta:

         y = 1,22*(0,53*(x - 1000) + x)

Taulukko veron osuudesta uuden auton kuluttajahinnassa


Kuitusen kosto: Esitys autoverolaiksi annetaan
2002/12/30

Valtiovarainministeriö antaa lakiesityksen Eduskunnalle. Lakiesityksen kantava ajatus on säilyttää niin korkea autoveron taso kuin mahdollista pientä uusien autojen veron pudotusta lukuunottamatta.

Käytettyjen autojen vero määrätään esityksessä monimutkaisella tilastollisella menetelmällä. Autoveron määrän arvioiminen esitetyn lain perusteella on käytännössä mahdotonta. Monien, erityisesti vuonna 1993 ja sitä ennen ensirekisteröityjen autojen autovero kasvaa nykykäytännön mukaan määrättyyn veroon verrattuna.

Autoverolakiesitys 2002/12/30


Joululahja kansalaisille: Valtiovarainministeri Niinistö kertoo autoverotuksen menevän kokonaan uusiksi
2002/12/17

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö kertoi sekä uusien että käytettyjen autojen hankintaveron laskevan. Uuden auton tuleva verotaso määrätään kuluttajahinnan perusteella ja on suuruudeltaan noin 24 - 26 prosenttia. Tähän asti uuden auton vero on määrätty verottoman maahantuontihinnan perusteella ja on suuruudeltaan keskimäärin 29 prosenttia kuluttajahinnasta. Uuden auton autovero laskisi siis noin 14 prosenttia nykytasostaan. Toisin sanoen: kun verottomasta hinnasta laskettuna autovero on nykylain mukaan 100%, se olisi vuodenvaihteen jälkeen noin 86%.

Lakia aletaan soveltaa käytäntöön jo vuodenvaihteessa. Eduskunta hyväksynee lain tammi-helmikuussa. Uutta lakia sovelletaan taannehtivasti vuonna 1999 ja sen jälkeen toimitettuihin autoverotuksiin verovelvollisen pyynnöstä. Seuraava hallitus todennäköisesti korottaa käyttömaksua. Valtiovarainministeriö tunnusti vihdoinkin, että koko autovero todennäköisesti haudataan kokonaan seuraavien 5 - 10 vuoden sisällä ja sen tuotto korvataan käytön verotuksella.

Valtiovarainministeriön sivulta löytyy asiasta kertova tiedote.


Lisää painetta EU:n komissiolta
2002/12/17

Komissio lähettää ulkoministeri Erkki Tuomiojalle kirjeen, jossa kehotetaan vihdoin korjaamaan EU:n perustamissopimiksen vastainen autoverolaki. Suomella on kaksi kuukautta aikaa esittää komissiolle vastaus, jossa kerrotaan miten kirjeessä luetellut epäkohdat korjataan.

Komission kirje kokonaisuudessaan


Antti Siilin ja samalla Suomen kansa voittaa Korkeimmassa hallinto-oikeudessa
2002/12/16

Korkein hallinto-oikeus pitää tullin soveltamaa, Autodatan tuottamaa vastaavan käytetyn vertailuarvoa 13200 euroa liian korkeana. Oikea auton arvo on Siilinin selvityksen mukainen 9500 euroa, josta tullin pitää autoveron määrä laskea. Vastaavan käytetyn arvona ei voida pitää pyyntihintoja tai niiden keskiarvoja, vaan tullin täytyy käyttää kuluttajan todellisuudessa vastaavasta autosta maksamaa hintaa. Vastaavassa käytetyssä jäljellä olevan autoveron määrä pitää selvittää ensirekisteröintihetkellä Suomessa maksetun veron osuuden perusteella. Tämän autokohtaista määrittämistä voidaan pitää käytännössä vaikeana tehtävänä. Lisäksi vuosina 1995-1998 sovellettu lineaarinen ikävähennysjärjestelmä oli laiton, koska se ei huomioinut auton arvon todellista vähenemistä.

Autoverosta saa periä arvonlisäveron, kuten EY-tuomioistuimen päätöksessä 19.9.2002 todettiin. KHO:n tuomion arvonlisäveroa käsittelevän osan mukaan vero-osuus määräytyy auton ensirekisteröintihetkellä voimassa olleiden lakien perusteella. Tämä vahvistaa sen, että tullin tällä hetkellä harjoittama tulkinta verottaa reilu kymmenen vuotta vanhoja maasto- ja pakettiautoja nykyisen autoverolain mukaisen vero-osuuden perusteella on laiton. Vastaavat maasto- ja pakettiautot olivat uutena Suomessa autoverottomia. Tullin tulkinnan mukaan suomalaisiin käytettyihinkin on syntynyt virtuaalista autoveroa, koska uusista peritään nykyisin autovero. Siksi tulli on katsonut olevan mahdollista periä käytetyn tuojalta tuosta virtuaalisesta verosta jäljellä oleva osa. Valtio on asiassa selvä häviäjä ja tuomitaan maksamaan Siilinin oikeudenkäyntikulut eli 61000 euroa.

Tulli keskeyttää jälleen autoverotuksen suorittamisen. Verotusta jatketaan, kun uudet käytännön laskumallit ovat selvillä.


Tulli julkaisee lokakuussa sovelletut vertailuarvot
2002/12/11

Tulli julkaisee odotetun luettelon käytettynä tuotujen autojen lokakuussa sovelletuista markkina-arvoista. Luettelossa on noin 1100 ajoneuvoa.

Tullin soveltamat markkina-arvot ovat mukana myös Vertailuhintatietokannassa.


Uusi autoverolakiesitys valmis
2002/11/26

Valtiovarainministeriöllä on esitys uudeksi autoverolaiksi. Esitystä odotetaan Eduskunnan käsiteltäväksi ennen vuodenvaihdetta. Uuden auton veron tasoa ei muuteta, mutta verotuksen rakenne muuttuu. Todennäköisesti tämä tarkoittaa hinnan ennen veroja muuttuvan julkiseksi.

Käytetyn auton verotuksen perusta muuttuu tämänhetkisestä käytännöstä. Samalla käytetyn tuonti muuttuu yhä kannattavammaksi eli vero pienenee. Alenevan käytetyn auton veron kompensoimiseksi ei tässä lakiehdotuksessa esitetä korotusta vuotuiseen käyttömaksuun eikä muitakaan vastaavia, esimerkiksi ympäristörasitukseen pohjautuvia maksuja.

Joulukuun alkupuolella valtiovarainministeri Sauli Niinistö kertoo valtiovarainministeriön odottavan Antti Siilinin auton verotusta koskevan KHO:n tuomion julistamista, ennenkuin lakiesitys voidaan julkistaa.


Autoveron tuottoarviota alennetaan budjetissa
2002/11/25

Valtion talousarvioesitystä täydennettäessä autoveron tuottoarviota vuodelle 2003 vähennetään kesällä ennustetusta 900 miljoonasta 850 miljoonaan euroon. Perustelu on seuraavanlainen: "Vähennys 50 000 000 euroa talousarvioesityksen 900 000 000 euroon nähden aiheutuu lähinnä maahantuodun käytetyn auton verotuksen muuttumisen vaikutuksesta uusien henkilöautojen kauppaan vuonna 2003." Vuoden 2002 autoveron tuottoarvio on 886 miljoonaa euroa. Vuonna 2001 autoverotulot olivat 922 miljoonaa euroa.


Snell antaa lisälausuman KHO:lle
2002/10/31

Asianajaja Petteri Snell antaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle lisälausuman, joka koskee Antti Siilinin Mercedes-Benzin veron määrittämistä.

Tullin tilastojen mukaan pienin diesel-käyttöisestä henkilöautosta peritty autoveroprosentti on ollut 23,01. Jotta Siilinin autosta voitaisiin periä tätä suurempi osuus veroa, täytyy tullin todistaa vastaavasta uudesta autosta vuonna 1987 maksetun veron määrä.

Vastaavan käytetyn auton arvon määrittämiseksi lisälausuman liitteenä on Turun kauppakamarin tavarantarkastajan lausunto auton arvosta vuoden 1998 huhtikuussa. Maahantuodun auton arvon määrittämiseksi vastaavan suomalaisen auton arvosta tulee vähentää sivuvilkut asennuksineen, ajoneuvovero, puolen vuoden moottoriajoneuvovero sekä rekisteröinti ja katsastuskulut. Mercedes-Benzin vertailuarvoksi saadaan näiden vähennysten jälkeen 9220 euroa.

Valtio peri Antti Siiliniltä autoveroa ja sen arvonlisäveroa 9497 euroa, eli 252% kyseisen Mercedeksen ostohinnasta. Mikäli KHO:n tuomio noudattaa Snellin lausumien kantaa, vahvistettava veron määrä on 2121 euroa, eli 56% auton ostohinnasta. Veron lasku on merkittävä, mutta autojen tuonti EU:n alueelta on silti vielä varsin kaukana tullivapaista sisämarkkinoista.


Uusi autoverolaki kohta Eduskunnan käsiteltäväksi?
2002/10/25

Tuulilasi-lehti uutisoi huhun, jonka mukaan valtiovarainministeriö on niin pitkällä uuden autoverolain kehitystyössä, että lakiesitys tuodaan Eduskuntaan jo marraskuun 2002 alussa. Vaikka Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kirjasi pöytäkirjaan edellisen autoverolain hienosäädön yhteydessä, että suurempia veromuutoksia ei tule tehdä virkamiestyönä, vaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa, ei lain kehittämisestä ole paljon tietoja tiedotusvälineisiin tai kuluttajien edustajille tihkunut. Valtiovarainministeriö on tehnyt lain yhdessä autokaupan kanssa. Verojen maksajilta ei ole asiassa kysytty mitään.

Samassa jutussa Tuulilasi kertoo EY-tuomioistuimen tuomion käytetyn auton verotuksesta valmistuneen jo kesäkuussa, mutta suomeksi kääntäminen kesti kolme kuukautta.


KHO pyytää ennakkoratkaisua muuttoautojen verotukseen
2002/10/10

Korkein hallinto-oikeus pyytää EY-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua muuttoautojen verotukseen. Pysyvästi Alankomaissa asunut henkilö toi vuonna 1999 muuttotavaroidensa mukana vuoden 1995 Audi A6 Avant-merkkisen henkilöauton. Tulli määräsi maksettavaksi autoveroa ja sen arvonlisäveroa 20198 markkaa eli nykyrahassa 3397 euroa.

Auton maahantuoneen henkilön edustajana asianajaja Petteri Snell on aiemmin valittanut tullin verotuspääksestä hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus tuomitsi tullin hyväksi. Snell haki valituslupaa KHO:lta. Valituksen mukaan päätös rikkoo EU-direktiiviä 83/183/ETY. Mikäli EY-tuomioistuin katsoo autoveron direktiivin perusteella kulutukseen kohdistuvaksi veroksi, ei EU:n alueelta tuotavista muuttoautoista saa periä autoveroa lainkaan. Lisäksi muuttaja voi tuoda useampia omistamiaan moottoriajoneuvoja verottomasti muuttotavarana Suomeen.

Erinomainen selvitys verojen ja maksujen luonteesta EU-direktiivin valossa löytyy Autoliiton sivulta.

Jutun numero EY-tuomioistuimessa on C-365/02.


Snell jättää lausuman KHO:lle
2002/10/04

Antti Siilinin asianajaja Petteri Snell jättää EY-tuomioistuimen päätöstä koskevan lausuman Korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Lausumassa Snell pyytää KHO:ta itse määräämään oikean veron suuruuden, eikä palauttamaan asiaa enää tullipiirille. Autoveron vertailuarvon ja ikävähennysten määräytymisperusteet on saatava julkisiksi. Autokauppojen pyyntihintoja ei voida käyttää auton arvona. Lisäksi Snell pyytää huomioimaan, että sovellettava verotusmenetelmä ei saa olla vain keskimäärin syrjimätön, vaan sen täytyy olla joitakin harvinaisia poikkeustapauksia lukuunottamatta aina syrjimätön. Snellin tulkinnan mukaan tullin tämänhetkinen menettely ei täytä tätä ehtoa.

Arvonlisäverosta Snell toteaa, että Suomessa jo rekisteröidyn käytetyn auton arvoon ei sisälly lainkaan autoverolain 5 §:n mukaista arvonlisäveroa. Tämä johtuu siitä, että arvonlisävero on vähennettävä vero ja se on poistunut kokonaan uuden auton myyntihinnasta. Näinollen käytettynä maahantuotavan auton autoverosta ei saa periä arvonlisäveroa.


Hallitus luopuu uusista tuonnin estämiseksi tarkoitetuista veroista
2002/09/25

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö kertoo ministeriönsä esittävän ympäristöveroksi nimettyä maksua tuontiautoille kansalaisten autonhankinnan estämiseksi autoveromuurin alettua murtua.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta palauttaa valtiovarainministeriön maan pinnalle. Hallitus ei esitä mitään uusia maksuja. Päätös on yksimielinen. Syy on luonnollisesti se, että ministerivaliokunta ymmärtää tällaisen maksun ilmiselvän syrjivyyden - päinvastoin kuin valtiovarainministeriö. Jos maksu otettaisiin käyttöön, valtio haastettaisiin välittömästi jälleen EY-tuomioistuimeen. Hallitus ei halua enää uusia oikeusprosesseja tästä asiasta.


Tulli aloittaa verotuksen uudella menetelmällä
2002/09/24

Tulli aloittaa autoverotuksen käyttäen uutta laskentamenetelmää. Tullin verkkosivulle on linkitetty yksinkertainen vertailuveron arvioiva laskuri.

Uusi veronmäärämistapa on oikeudenmukaisempi kuin ennen EY-tuomioistuimen päätöstä sovellettu. Tästä huolimatta se täytä EY-tuomioistuimen tuomion vaatimuksia.

  • Veron määräytymisperuste on edelleenkin salainen, sillä veron maksaja ei tiedä, paljonko vastaavan uuden tai vastaavan käytetyn auton hinnassa on veroa. Tiedetään kuitenkin, että esimerkiksi joidenkin Volvon mallien hinnoissa autoveron määrä on ollut vain 19%.
  • Yhdeksänkymmentäluvun alkuun saakka paketti- ja maastoautoista ei peritty autoveroa lainkaan. Tämä tarkoittaa EY-tuomioistuimen päätöksen mukaan sitä, että tämänikäisistä maastoautoista ei saa nytkään periä autoveroa. Tulli ilmoittaa 2002/10/09, että autoja verotetaan verotusajankohdan lainsäädännön mukaan, ei ensirekisteröintiajankohdan. Tässä tapauksessa tulkinta johtaa EY-tuomioistuimen tuomion noudattamatta jättämiseen.
  • Markkinoilla on automalleja, joiden hinnassa autoveron osuus on keskiarvoa pienempi veronalennusten vuoksi. Esimerkiksi taksikäyttöön ostetuista Mercedes-Benzeistä ostaja on saanut autoveron alennuksen. Taksiautojen autoveron alennus on nykyisin 9600 euroa. On epäselvää, onko taksikäyttöön myytyjen autojen vaikutusta jäljelläolevan veron määrään otettu huomioon.
  • Markkinoilla on muuttoautona tuotuja ajoneuvoja, joiden hinnassa autoveron osuus keskiarvoa pienempi. Ennen vuoden 1995 autoverouudistusta Suomeen muuttaja sai tuoda muuttotavarana auton verottomasti. On epäselvää, onko muuttoautojen vaikutusta käytettyjen jäljelläolevan veron määrään otettu huomioon.
  • Miten maksetun autoveron käyttämättä jäänyt osa palautetaan, jos auto myydään ulkomaille tai poistetaan rekisteristä esimerkiksi romuttamisen vuoksi?
Käytettynä maahantuotavien autojen ja moottoripyörien veron määrää voit arvioida autoverolaskurilla.


Uusi autoverolain soveltamistapa esitellään
2002/09/20

Uusi tapa määrätä käytetyn ajoneuvon autovero tuodaan julkisuuteen nopeasti EY-tuomioistuimen päätöksen jälkeen. Onhan valtiovarainministeriöllä ollut yksitoista kuukautta aikaa kehitellä julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen mukaista menettelyä. Voimassaolevan autoverolain mukainen uuden auton verotusarvo lasketaan nyt kuluttajahinnasta. Verotusarvo on erisuuruinen bensiini- ja dieselhenkilöautoilla. Bensiiniauton verotusarvo on 35% verollisesta kuluttajahinnasta, josta lasketaan autoverolain mukaiset vähennykset.

EY-tuomioistuimen päätöksen edellyttämän tuontiauton syrjimättömyyden toteuttamiseksi esitellään vertailulaskelma. Vertailulaskelman pohjana on vastaava suomalainen käytetty auto. Tällaisen auton hinnasta bensiiniauton vertailuvero on 29%, dieselauton 30%. Jos vertailuvero on autoverolain mukaisesti laskettua pienempi, määrätään maksettavaksi edullisempi vertailuvero.

Lisätietoa löytyy tullin sivuilta.


Voitto EY-tuomioistuimessa
2002/09/19

Pitkään odotettu tuomio asiassa C-101/00 julistetaan EY-tuomioistuimessa. Tuomio noudattaa täysin julkisasiamiehen ratkaisuehdotusta, joka annettiin jo lähes vuosi aikaisemmin. EY-tuomioistuin päätyy vastoin joitakin ennakkotoiveita siihen, että autoverosta voidaan periä arvonlisäveroa, koska kyseinen vero ei vastaa täysin Unionin arvonlisäveron määritelmää.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö esiintyy päivän aikana televisiossa useasti ja toteaa käytettyjen autojen hintojen laskevan korkeintaan kymmenisen prosenttia. Arvio perustuu siihen, että autojen hinnassa veron osuus on noin kolmasosa ja käytettyjen veron laskiessa 30% hinnat putoavat kymmenen prosenttia. Laskelma on väärä, koska se ei ota millään tavalla huomioon auton hankintahintaa ulkomailla.

Tulli ei suorita enää autoverotusta ennenkuin uusi veron laskentakäytäntö julkistetaan.


EU:n komission autoverostrategia
2002/09/09

Komissio julkistaa autoveroa koskevan strategiansa. Komission mukaan kaikkien Euroopan Unionin jäsenmaiden on luovuttava auton hankintaa ja rekisteröintiä koskevista veroista. Liikenteen verotuksen tulee perustua polttoaineveroihin ja käyttömaksuihin.

Suomessa päättäjät eivät reagoi komission autoverostrategiaan millään tavalla.


EU:n komissio poistaa ryhmäpoikkeusasetuksen
2002/07/17

EU:n komissio lopettaa autokauppaa koskeneen ryhmäpoikkeusasetuksen. Asetuksen purkaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että autojen jälleenmyyjät saavat myydä autoja kaikkialle jäsenmaiden alueelle tehdaiden estämättä. Lisäksi jälleenmyyjät saavat myydä useita merkkejä ja tehtaiden on tuettava tasapuolisesti huolto- ja varaosapalvelua tarjoavia yrittäjiä.

Kaikissa jäsenmaissa sijaitsevien jälleenmyyjien asettaminen samalle viivalle merkitsee sitä, että tehtaat eivät voi enää käytännössä myydä uusia autoja tavallista edullisemmin korkean verotuksen maihin. Muuten vaikkapa saksalaiset hakevat joukolla autonsa Tanskasta. Suomessa tälla on merkittävä vaikutus joidenkin automerkkien hinnoitteluun. Esimerkiksi Opelit on myyty Suomeen merkittävästi EU:n keskihintaa edullisemmin. Toisaalta monien merkkien kohdalla hinnoissa ei ole paljonkaan eroa. Tällaisia merkkejä ovat esimerkiksi Mercedes-Benz ja BMW.

Huomionarvoista on myös, että tehtaat myyvät monet autot edullisemmin Ruotsiin kuin Suomeen. Näin siis siitä huolimatta, että Ruotsissa ei ole lainkaan autoveroa.


KHO:n mukaan vertailuauton ylimääräiset varusteet pitää vähentää
2002/04/03

Korkein hallinto-oikeus vahvistaa hallinto-oikeuden tuomion, jonka mukaan maahantuodun käytetyn Chevrolet Lumina 3.1:n vertailuautona ei voi käyttää paremmin varusteltua, uutta Chevrolet Lumina 3.4:ää sellaisenaan. Vertailuauton arvosta pitää vähentää niiden vakiovarusteiden arvo, joita käytetyssä ei ole. Lisäksi verotusarvoa pitää pienentää käytetyn auton moottorin pienemmän iskutilavuuden vuoksi.

Vakiovarusteiden hintojen selvittäminen on käytännössä hankalaa. Tulli pysyttelee matalana ja ohjeistaa asiakkaitaan odottamaan autoveron suurta muutosta tulevan EY-tuomioistuimen päätöksen myötä.


Kirje kansanedustajille
2002/03/06

Pitkään autoveroasioita seuranneena päätän omalta osaltani tehdä jotakin selvästi viallisen lainsäädännön parantamiseksi. Yksittäisen kansalaisen mahdollisuudet ovat melko rajatut. Käytännössä vaihtoehtoja on kaksi: aloittaa oikeustaistelu tai vaikuttaa laeista päättäviin henkilöihin. Koska esitaistelijamme Antti Siilin ja Petteri Snell ovat jo hyvässä vauhdissa KHO:n ja EY-tuomioistuimen kanssa, päädyn lainsäätäjiin vaikuttamiseen.

Kirjoitan kirjelmän, jossa kuvataan autoverolainsäädännön ongelmat, yleiset autoverotukseen liittyvät, virheelliset stereotypiat ja esitetään vaihtoehtoja lain korjaamiseksi. Kirjelmään liitän parisenkymmentä sivua parhaita asiaan liittyviä lehtiartikkeleita. Koko tietopaketin kooksi tulee yhteensä kolmekymmentä sivua. Yhdeksän samanhenkisen ystäväni kanssa hankimme kaksisataa kirjekuorta, postimerkkiä ja kaksi laatikollista kopiopaperia. Lähetämme tietopaketin jokaiselle kansanedustajalle maaliskuun alussa 2002. Postiin viemäni kirjeet painavat yhteensä 19 kg.

Toivottavasti kirjelmä ja sen liitteet valaisevat edes osaa kansanedustajistamme, jotta tuleva autoverolain muutos ei mene yhtä kritiikittömästi läpi Eduskunnassa kuin vuoden 1998 muutokset autoverolakiin. Kansanedustajille lähetetyn kirjelmän ilman allekirjoitettua kansisivua löydät täältä.



(C) 2002 - 2003 Marko, marko kissanhäntä yleisavain.com

Ylläpitäjä ei vastaa sivulla esiintyvän tiedon oikeellisuudesta.